Shape Of Me – journey to the best of me

Tiptap! Viime viikonloppuna 14.-15.12.13 oli määrä mennä viettämään pikkujouluja BC Pro tiimin kanssa ”etelään” eli Tallinnaan.

Ajatus oli että edellisenä iltana ajoissa nukkumaan että jaksaa herätä ajamaan, seiskalta piti olla jo matkan päällä että ehtii lautalle. Noh, pläänihän oli hyvä mutta toteutus alko ontuu jo heti kättelyssä. Meikä oli nimittäin viä perjantaina klo 22 salilla, tai just sillon ulostauduin sieltä. Sit oli viä tietty syömättä ja pakkaamatta ja ja… kaikki levjällään. Ja se syömättämyys. Tuli kiire vetää tuhtia iltapalaa ja siinä samalla heittää kamoja kasaan. Mukaan lähti biletysvaatteet, uimavermeet ja normivaatteet joilla lähdettiin liikenteeseen. Pääsin nukkumaan sitten joskus 01 aikaan. Ja herätys 05 että ehtii käydä suihkussa, syödä jotain ja pakata loppuun. 07 oltiin jo matkalla suuntana Länsisatama ja Tallinna. Mulla oli onneks parasta matkaseuraa ku ystävä ja tiimikaveri Nea ( http://kurvitkuntoonnea.blogspot.fi/ ) lähti mukaan. Matka meni rattosasti rupatellessa eikä väsymys tässä vaiheessa juurkaan viä painanut vaikka unta oli noinkin vähän alla.

Yhteensä prolaisia tais olla yheksän mukana reissussa. Ohjelmaa oli suunniteltu yhtä sun toista, mutta toteutus ei menny ihan niin. Kuitenkin ihan kiva reissu oli ja seura oli loistavaa :). Osa meistä keskitty ”rentoutumis”-puoleen ( = ryyppäämiseen 😀 ), osa meistä oli ”kuuliaisia valmennettavia” ja hyödynsi mm. yöpymispaikan varsin kelvollisen salin. Voitte sitten arvailla kumpaan meikä kuulu :D. Jokainen tyylillään. Pääasia että reissu oli onnistunut. Mahtavia tyyppejä kyllä tässä pro tiimissä <3 jokainen varmaan tunnistaa itsensä ilman nimiä 😉 .

”ulkoilulook”:

Meiän yöpymispaikka oli varsin hulppea Meriton- hotelli. Tai kylpylä-.hotelli.  http://www.meritonhotels.com/grand-conference-spa-hotelli/ . Propsit tästä BC:lle.  Ois ollut mahdollisuus käydä pulikoimassa ja mä tosiaan uintivermeet otinkin mukaan, mutta sitten loppuviimein ei ehitty sinne. Mutta salilla käytiin, molempina päivinä. Eka kerta melke samantien ku saatiin kamat hotellihuoneisiin ni reenivaatteet niskaan ja raudan kimppuun. Sali oli ”fitness sporttiklubi” mutta  ei siitä huonoimmasta pääästä. Ihan ok reenit siä saatiin vedettyä, hieman soveltaen.

Mulla oli vuorossa jalkareeni. Tavallista kyykkytelinettä/räkkiä siä ei ollut. Ainoastaan smith. Joten smith-kyykkyä sit aloin veivaamaan. Siitä onkin julmetusti aikaa ku oon viimeks sitä tehnyt. Varmaan liki puol vuotta. En oo kauhee smithin fani. Se liikerata on ni outo, jotenkin pakotettu. Suosin mieluummin vapaata tankoa tai kässäreitä. Laita myös oli oudon avustava, tai sitten kiskot oli muuten vaan tosi liukuvat. Wolfilla ku tekee reeniä smithissä ni se ite laite painaa jo sen verran ettei siihen kauheesti painoja enää ladota. Tossa ny tein kympit päissä, eihän nekään mitkään isot painot oo, mutta yleensä smith-kyykyt on menny ihan naurettavilla painoilla. Noh, perille meni!

Sitten ihana-kamala-ihmisagility sarja. Ohjelmassa niitä on 1-2 oman tason mukaan. Tein kaks, ekaks etuperin ”normaalissa” järjestyksessä ja sit vähän happea ja käänteisessä järjestyksessä . Voin kertoa ettei hypyt enää lentäny kovin korkeelle. Mutta pääasia että yrittää ja lihakselle tulee se käsky yrittää.

Tästä ihmisagility-sarjasta on sanottava se että vaikka viä on paljon hommia tehtävänä. Ni kyllä tässä on kehitetty siitä mitä se oli ihan alussa. Esim. askelkyykkyhypyn ”hypyt” oli kyl ni säälittäviä, hyvä jos ihan pikkasen irtosivat lattiasta, nyt siinä on ihan kynnon hyppy ja ilmaa välissä- vaikka sarja  on ihan viimeinen. Happea happea vaan ni kyllä jaksaa!

Takareisirääkki suorinjaloin maastaveto, ja kombo koukistus jumppapallolla, lantionnosto jumppapallolla ja lantionnosto varpaat jumppapallolla-setti tappo takareidet ja persuksen ni että seuraavana päivänä kävely oli tosi tuskasta. Se on jännä miten ni ”olematon vastus” ku jumppapallo voi olla niin tehokas kun sen tekee ajatuksella ja jatkuvasti jännittäen. Kyllä poltteli! Ja perille paukku ni että soi! Seuraavana päivänä oli mielenkiintoset fiilarit. Rappusia? Mieluummin ei :D.

Lopuks pari onnetonta vaparivetoa ja posetteluja. Vaparivedot ei oikein luistanut enää ton reenin pääteeks. Ja posetkin oli aikamoista tasapainottelua, kirjaimellisesti, yllättävän haastavaa heti kun ei oo niitä korkeita korkoja alla. Piti varpaillaan yrittää taiteilla ja posetella. Nea onnistu tässä hommassa paljon paremmin ku mä.  Yritin pitää mielessä Alonan vinkit, mutta eihän tuo ny mitään kaunista vielä ole.

Toi toppi näyttää olevan aika imarteleva. Tulee illuusio että mulla ois jopa selkä. Hihi.

Otettiin myös Nean kanssa kaveripoussauksia. Mahtava mimmi. On muuten menossa ens vuonna bikini fitness lavalle 😉  . Tää on ihan hauska kuva. Mulla tosin mitään hauiksia oo, kunhan yritän jännittää.  Kaikki piffi tuntuu (ja näyttää) olevan tuolla ojentajan puolella. Hauisten hommamis-projekti jatkuu. Kyllä se reeni on paremmin menny perille pro-aikana ku koskaan , mutta penteleen vaikea lihasryhmä mulle. Lihaksen mallikin on tosi typerä. Sitä piffiä sais olla melkonen vuori siellä että se erottuis. Näyttää taipuvan kokonaan tonne sisähauiksen puolelle, eli edestäpäin jännittäessä jotain jopa ehkä näkyy ku oikeen tarkasti kattoo, mutta takaapäin ei näy juur mittää. Turhauttavaa…

Mutta se kuva. Minä ja Nea <3 :

.

Illalla koko tiimi suunnisti drinksuille jonnekin penteleen korkeeseen hotelliin penthouseen josta oli aikastalailla mageet näkymät. Osa otti drinksui osa ei. Itelle uppos yks siideri (o-ou!) mutta ite toi ryyppääminen ei oo oikeen meikän juttu. Onneks en ollut ainut selväpäinen. IHan mukavaa seurustelua tiimin tyyppien kanssa. Ei huono!

Sieltä mentiin afrikkalaistyyliseen ravintolaan syömään, jossa oli ihan hyvää ruokaa mutta melkolailla hitaanpuoleista palvelua. Seura pelasti paljon :). Ja jälkiruoka! Jota upposkin kahta sorttia – lettuja ja paistettua banaania ja mango-juustokakkupalanen. NAMS! Ite ruokakaan ollut hullumpaa… vaikka jätinkin ne sammakonkoivet maistamtta, joita oli tarjolla…. turhan epäilyttävän näköstä, hrr, ei vaan pystynyt.

Syömäpaikasta osa jatko baarittelemaan, osa paino hotellille väsyneenä nukkumaan. Että jaksaa aamulla salille ennen aamupalaa. Eli taksia tilaamaan ja takas hotellille. 08 aamulla lähettiin jumpalle jollon toivottavasti toinenkin osa porukasta oli palautunut baarikierokselta.

Mulla oli kierroksessa viä koko kropan via dolorosa . Vähän epäilytti et kuinka luistaa ku jalat kohtuu kipuisat eilisestä reenistä, mutta aattelin että teen mitä pystyn. Ja kappas kappas siitähän tulikin melko onnistunut reeni. Pystäriä kässäreillä 12,5kg hanttaleilla, kulmasoutua 14kg, hauiskääntöä kympeillä, muutamia mainitakseni. Ja jokaista liikettä siis 30s ja tauotta seuraavaan ”kuntopiirimaisesti”. Happi kortilla! Mutta ku vaan puuskuttaa kunnolla ni kyl sitä vaan jaksaa. Mulla on jääny thainyrkkeilystä semmonen  ”paineilma”-hengitys ja se kyl auttaa jaksaamaan. Kuulostaa typerältä , näyttää typerältä, mutta auttaa jaksamaan. Eli teen sitä.

Taidettin muutenkin olla tuolla salilla vähän ”outolintuja” ku reenattiin siä oikeesti. Suurinosahan tuolla ny jumppailee vaan jotain ”ku kuuluu hintaan”. Mut ei mua ennenkään oo kiinnostanut mitä muut ajattelee ja kaikken vähiten kun reenaan. Teen tätä tasan ja ainoastaan itelleni! Siis hiiteen se miltä näytän tai  kuulostan. Doesn’t matter!

Anyhow, monen liikkeen setin jälkeen viimeistelyä ”sweat and tear”-kombolla. 6x setti jossa on 20s täysii pyöräilyä ja 10x/käsi yhen käden tempaus. Ihan kamalaa! Oli ekaks 12,5kg hanttali mut pakko oli tiputtaa kymppiin. Alottelin setin spinningpyörällä mut se oli ihan kakka tohon eikä siä ollut normaalisti istuttavaa tavallista pyörää ni piti ottaa semmonen ”lepoistuttava”- no pääasia että polki tuhatta ja sataa. Hyvä ku tuntee ku hikinorot valuu pitkin selkärankaa.

Salilta aamupalalle tankkaamaan. Menee suoraan hauikseen! ;D .

Siitä mentiin käymään viä joulutorilla.

Keli oli kamala! Semmosta märkää lunta sato päin pläsiä ja mulla oli maailman huonoimmat kentät. Semmoset punaset ihanat korkkarit, mutta voi jumankauta ne oli liukkaat! Pohja muutenkin kuperanmallinen ja sitten viä lumi pakkaantuu sinne alle = kosketuspinta tiehen on jotain pari senttiä . Muut joutu kokoaika venailee mua ku mä en pysyny tahdissa, kengät luisti kokoajan. Lensi kerran persuksillenikin. Sinänsä yllätys että vaan kerran. Koska sitä liukastelua oli koko se torgeiluaika. Siis ihan kiva että lunta tulee, mutta ei just tollon. Lasit kastu kans totaalisesti, olisn kiitollinen tosin että pipon olini ymmärtänyt ottaa mukaan reissuun.

Mentiin käymään glögillä semmosessa tosi tunnelmallisessa paikassa. Piti vaan päästä sitä tuiskua pakoon jonnekin sisälle ja lämpimään. Valaistuksena ainoastaan kynttilöitä ja lyhtyjä. Mielenkiintonen paikka. Glögi oli vahvasti terästettyä, muutaman hörpyn otin mutta muuten jäi juomatta. Ku toi alkoholi ei vaan maistu.

Summasummarum: aika reenipainotteeks meni tää pikkujoulureissu. Mut ei kai sen välii? Hyvät reenit saatiin tehtyä ja kierto normaalisti. Seura oli hyvää – kiitos siitä tosiaan asianomaisille. Jokainen varmaan itsensä tunnistaa kirjoituksesta. Vähän jäi harmittamaan ettei nähty Tape Valkosta ja Jylhän Tiinaan vaikka niin alunperin lupailtiin. Ne tyypit ois ollut varmasti perin mielenkiintoista tavata livenä. Mutta ehkä seuraavalla kerralla sitten. Hyvin käytetty vapaaviikonloppu!

BC, BC Pro