Intro - mistä blogissa kysymys
… eli uudet tuulet puhaltaa! Se että tässä näin jälkijunassa on kirjoteltu, aiheuttaa ny sen että tää seuraava kirjotus tulee vähän ”töks”. Mutta ajallisesti tässä on kuitenkin se melke kuukaus välissä ja tapahtunut kaikenlaista – eniten oman pään sisällä. On tullut mietittyä ja pohdittua asioita, monia asioita, monelta kantilta – paljon. Lähes aivonyrjähdyksen partaalle :P. Edelleenkään en tiedä, ovatko nämä oikeita päätöksiä – mutta mun on luotettava omaan fiilikseen ja omaan intuitioon näissä asioissa. Ja kuten Alanderin Katikin sano superweekendissa ”joskus on tehtävä päätöksiä hyvinkin nopealla aikataululla, jopa niitä isoja” joten… nyt tulee meikäläisestä ”hyppy tuntemattomaan.” .
Käytännössä tämä siis tarkoittaa että mun taipale BodyCampin Pro-tiimissä tulee päätökseen. Oon pohtinut ja punninnut asioita ja tullut vaan siihen johtopäätökseen ettei tuo välttis ole oikea tie mulle eikä pro-tiimissä oleminen palvele omia tavoitteitani parhaalla mahdollisella tavalla. Myöskään henkilökemiat eivät aivan täysin natsaa.
Jos sitä vähän kuitenkin purkaa ni syitä on edellä mainittujen lisäksi myös se että koen tarvitsevani enemmän henkilökohtaista ja yksityiskohtaisempaa valmennusta. Sekä salin- ravinnon- että vaparinpuolella. Koen että en pysty täysiä itsestäni antamaan epävarmoissa tilanteissa. Ja vapari! Edelleenkin pidän kiinni tästä unelmastani 🙂 ja ultimate tähtäin onkin edelleenkin keväässä 2015, ja nimeneomaan vaparin kanssa. Se ei tarkoita etteikö syksyyn tähdättäis täysiä, tottakai tähdätään. Mutta laji tulee olemaan sillon body fitness, koska vapaaohjelma ei ole vielä syksyksi valmis. Tämä on keskusteltu Anun kanssa ja olen myös itse sitä mieltä. Keskeneräistä ei kannata lähteä näyttämään.
Vapari mulle on todella tärkeä- sydämen asia <3 . Koen että valmennuksen on vedettävä yhtä köyttä. Mun tapauksessa tämä tarkoittaa ennenkaikkea vaparivalmennuksen (Anu <3) ja muun valmennuksen saumatonta yhteistyötä – vaivatonta yhteistyötä. Koska näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan, täytyy kumpaisenkin olla hyvin kärryillä missä mennään.
BodyCamp ei ollut minulle oikea tie, paljon olen silti sieltä saanut, ja varmasti ko. paikka jollekin toiselle natsaa.
Kiitos tästä kuluneesta puolesta vuodesta BodyCampin jengille, eritoten Markku Metsälälle, varsin toimivista ohjelmista ja silmien avaamisesta sille että salireeni voi olla tosi haastavaa ja kivaa eritavalla kuin mitä yleensä, vähän kaavoihin kangistuneesti, ajatellaan. Toiminnallinen treenaaminen on ollut huisin kivaa ja olen mielestäni saavuttanut niillä hyviä tuloksia :). Myös Alona Malonen poseeraus- ja kävelytunneista on ollut suuri apu, kiitos niistäkin! Ehkäpä on mahdollista näitä saada jatkossakin, vaikkakin ”ulkopuolisena”(?), ehken erillistä korvausta vastaan sitten. ”Mene ja tiedä” kuten Kyllönen sanoi aikanaan formulan kultakausia selostaessaan :).
Kiitos myös kaikille ihanille tiimiläisille! On ollut erittäin mukavaa tutustua teihin ja kuulua tähän jengiin tämän ajan :). Toivonkin solmittujen ystävyyssuhteiden pysyvän, ”leirin vaihdoksesta” huolimatta. :). Oppia ikä kaikki, enkä vaihtaisi tätäkään pois. Olen taas vahvempi ja valmiimpi uusiin haasteisiin! Törmääillään ja hymyillän kun tavataan! 🙂
Näitä vaalien kohti uusia haasteita!
Stay tuned!… sillä musta kuullaan viä 😉 !
2014, 2015, Alona Malone, BC Pro, BodyCamp, Markku Metsälä, uudet haasteet, vahvempi minä