Intro - mistä blogissa kysymys
Noniin. Ei oo sitten hetkeen taas kuulunut. Syy on varsin looginen- eipä oo paljoo mistä kirjotella. Oon ollut tässä viimesen kolme viikkoo enemmän ja vähemmän kipeenä. Treenaamaan oon päässy ko. ajan sisällä kolme kertaa 🙁 – yks kerta vaparia, yks thaikkua ja yks salia. Eipä oo hurraamista. Voin kertoa että on ollut kovaa koulua päälle.
Tosi turhauttavaa ku ei pääse reenaamaan ja tuntuu että valuu kallista aikaa ihan hukkaan. Tää on sitä aikaa ku pitäis ”takoa ku rauta on kuumaa” . Ja mitä tekee meikä nappasee ekaks pöpön joka pari viikkoa sahaili ees taas, meni kokeilee vähän josko lähtis, sai toisen pöpön ja tässä vaiheessa oli ”vittutuskuolema” lähellä. No onneks tää toinen ei ollut pitkäkestonen, parin päivän kuume ja se siitä. Tosin tukkosen ja vuotavan nenän jätti, ei onneks kauheen pahasti. Mutta voi kiesus että on ottanut kupoliin! .. paljon… tosi paljon! Ihan en oo jaksanut syömisiäkään pitää niinku pitäis, eka syötiin mitä kurkusta saatiin alas ja sitten meni vaan pari päivää plörinäks herkuttelun takia :(. Plääh! Paskaa sairastella.
Yleensään mä en ota mitään tauteja ja kierrän kaukaa kaikki ”kausiflunssat”. Toivoo sopii että oon ny sairastanut sit seuraavan. öö. kahen vuoden ainakin flunssta ja pöpöt. ”JÄTTÄKÄÄ MUT RAUHAAN ETTÄ SAAN REENATA!” 😀 😀 murrr! Onneks (nykyinen) valmentaja on varsin ymmärtävinen ja kannusti lepäämään pöpön kunnolla veke, ja muistutti ja valo uskoa siihen ettei tää homma tähän nyh kaadu. Vaikka tuntuu pitkälle ajalle, ja silleen onkin, ni ei tosiaan homma oo tähän viä kaatumassa. Ja parempi sairastaa ny ku sitten… kisadieetillä.
No hyvä puoli tässä on että kroppa pääs ainakin palautumaan reeneistä ku käytännössä makas pari viikkoa sohvalla vaan, ilman ees sitä normaalia duunien tuomaa perusrasitusta. Toki kropassa oli varmaan aikamoinen taistelutanner meneillään ku se tauti siä jylläs, mutta ulkopuolista fyysistä rasitusta ei ollut, ei sit ollenkaan. Muutaman kerran kävin kokeilemassa löntystelylenkkiä ja eihän siitä mitään tullut. Oli olo sen jälkeen ku ois pahemmankin hc-reenin vetäny eli varma merkki että takas vaakatasoon, no good.
Tosi ärrrsyttävää ku pitelee semmosta pientä jojotuskuumetta, ettei oo kunnolla kipee mut ei tosiaan tervekää. ÄRR! 🙁 Mulla oli ekan taudin kanssa ihan hitonmoinen yskä, semmonen kuiva hakkaava, tuntu et tukehdun jokaikiseen yskänpuuskaan. Inte hauskaa! Ja tuntu että on ihan turhaa se yskimen, ku mitää limaa tai tukkosuutta tai muuta ”normaalin flunssan” merkkejä ei ollut. Vaan se kuiva hakkaava yskä joka tuli tyhjästä. Ja se jojotteleva pikkukuume.
Nyt kun nää on toivottavasti selätetty alkaa ”uus reenikaus” :). Ois pitäny alottaa jo aikaa sit mut tosiaan.. minkäs mahtaa… Tästä kirjottelen seuraavaks sitten enemmän… hmm.. ku itekin vähän enemmän tiän asioista ;). Mutta sen voin sanoa tässä vaiheesa jo että välidieetti on ohi. Tavallaan harmi, tavallaan ei. Ootan kyllä innolla ja mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. Palataan tähän seuraavassa kirjotuksessa ;). Stay tuned!
Sairasteluiden välissä oli pieni ”terve-jakso”, joskin ei kauheen pitkä. Mutta siinä onnistuin pari treeniä vetämään ja käydä bilettämässä Espoossa. Serenassa oli Waterland 2014 ”tamppausbileet”. Oltiin hyvän kaverin kanssa siä, piti tulla toinenkin mutta kas pentele ku taudinmokoma oli kaatanut sängynpohjalle. Joten meitä vaan kaks – ja koko muu Serena täynnäm muuta jengiä. ”muutama muu piripää ja känniääliö” näin kauniisti ilmaistuna 😛 . Itehän oltiin kaverin kaa ihan hookaksoo ja Red Bull-linjalla. Ja huippua oli! \o/
Kauan odotettu biletystapahtuma joka ois ollu huhtikuussa, WhiteOut, peruuntu joten tää tuli vähän nurkan takaa ”korvaajaks”. Joskin harmitti etten ehtinyt siihen valmistautua. Ois ollu makeeta hommata jotkut spessut biksut ja kiristellä vähän viä kuntoa yms. panostusta. Mä tykkään ku saa laittautua – aikuisiällä muutenkin iihan liian vähän tilaisuuksia ..hmm… olla ”muu kun yleensä” 😀 jos tiätte mitä tarkotan. Tää sinänsä tuli huonoimpaan mahdolliseen ajankohtaan, just sairastelun päätteeks ,kunto ei tosiaan ollut kauheen mairitteleva. Mutta menin koska tiesin että hyvä seura ja hyvä musa = ei voi epäonnistua.
Jokseenkin mahtava fiilis oli landata bussista Serenan pihaan. En oo aiemmin vesibileissä ollut. Hienon näköstä oli ku valot välkky ja se bilefiilis kantautu pitkälle. Sorry kuvien laatu, kännyn kamera :/ . Fiilis oli heti semmonen että ”yes! Tästä tulee lllllloistava mahtava upea ilta!” Ja se piti loppuun asti! 🙂
Kuvasaldo ite eventistä on harmittavan huono. Ruutuja viralliset kuvaajat ottivat yhteensä kuulemma 10.000 että materiaalin puutteesta ei ollut kyse. Omat kamerat oli forbidden. Mutta eipä noihin ruutuihin omaa naamaa tai persusta onnistunut änkeemään. Okei pariin, mutta ne tosiaan oo onnistuneita, ei sitten millään asteikolla joten jätän julkaisematta. Mutta sen sijaan ”virallinen ständifoto”-kuva oli ihan ok. Se on ihan virallisessa levityksessä ainakin tuolla facebookissa.
Ystävä ja mä <3 (ja jotain random rintalihaksia taustalla 😀 ….).
Meikällä siis noi mustavihreet pallobiksut…
…Jotka muuten osoittautuivat melko nappivalannaks. Mä harmittelin tossa aiemmin että en ollut ehtinyt hommata mitään makeita bilebiksuja, mut laitoni käyttöön noi maraskuussa ostetut biksut. Alerekistä löytää joskus oikeen mukavia löytöjä ;). Mutta ei oo tullut käyttöä ennen tätä. Mä harmittelin tosiaan että on vähän tylstä ”perusbiksut” mutta kas kas ku pääs sisälle tonne Serenaan ja niihin uv-valoihin ni sai todeta että näähän loistaa aika muikeesti – vihree väri on aika kova sana valoissa :). Joten harmitus muuttu tyytyväisyydeks että täähän meni ihan nappiin.
Heräteostoksena ennen bussin lähtöä Treeltä Serenaan kävin Koskarin jostain koruliikkeestä ostamassa vähän ”rekvisiitta” pelastukseks tylsiin biksuihin (sillon luulin viä näin ;D ) . Mukaan tarttu sävysävyyn olevat mustavihreet hiusklipsut (2 kpl, pään molemmin puolin). Kaks vihreetä, muovista, rannerengasta – molempiin ranteisiin tottakai. Ja vihreet blinbgbling-korviset (jotka kyl hajosivat melke kättelyssä siä mutta so not, muutaman euron ostokset ei päätä palella..). Olivat näppärästi kaikki -50% alessa joten helposti tarttuivat messiin, ilman suuria tunnontuskia – – – vaikka tässä niinku pitäis vähän säästellä noita tulevia skaboja varten 😀
Biletysrekvisiittaa;
Biksuihin mätsäävät hiustupsut, korvakorut ja rannerenkaat :).
Tukkakin pysy yllättävän pitkään kuosissa. Tasan siihen asti ku Axl Smith kehotti bilekansaa roiskimaan toisensa ihan läpi märäks. Siinä ei sitten palastanut enää sekään että oli varmaan pullo lakkaa tossa kuontalossa. Sen verta pitkä tukka että sitä ei saa pystyssä pysymään kovin herkästi, mutta kuitenin ärsyttävän lyhyt. Mutta alussa ainakin tukka oli ihan jees 🙂 
Mutta tosiaan huisin hauskat bileet. Seura oli mahtava, kiitos Niina <3 ja musa hyvää. Ja kun selvinpäin oltiin ni saatiin irti tapahtumasta tosi paljon. Tai emmä tiä miten ne kokee jotka on päissään tai aineissaan, varmaan niilläkin kivaa ollu. Melko täynnä oli tupa la iltana ja kyllä jengillä hauskaa näytti olevan. Jokainen tyylillään. Mutta me oltiin, tuttuun ja ehkä tylsäänkin- joidenkin mielestä, tapaan vesilinjalla. Yhet energiajuomat haksahdettiin illan aikana vetämään. Me ei tarvita alkoholia hauskan pitoon :). Se on kii korvien välistä! Ku asennoituu ni että pitää hauskaa eikä välitä muista liikaa, ni kyyyyyllä voi olla niiiiiin mahtavaa että ah ! Viäki lähtee leijuu ku fiilistelee :).
Pukkarikuva Niina kanssa <3 . Kiitos random likalle kuvaamisesta :).
Jos ei muuta ni molemmilla on ainakin pohkeet jännityksessä ;D. Meikä on ihan kalkkilaivan kapteeni ton Niinan upeen rusketuksen rinnalla. Ois pitäny solkuttaa, mutta kuten todettua mä olin vähän ”unprepaired” tähän eventtiin. Lähin melko ekstemporee mukaan. Mutta kyllä kannatti!
See you in 2015 @ Waterland Serena https://www.facebook.com/events/637271936326238/ . Ollaan niin mukana… ja tässä vaiheessa voi olla kunto melko rapsakka 😉
sairastelu, Serena, tamppaus. biletys, Waterland 2014, ystävä