Intro - mistä blogissa kysymys
… eli tässä perattuna mennyt vuosi 2013:
Jos haluaa lyhyen version voi suoraan skipata loppuun jossa on ”tiivistelmä”, jos haluaa ja jaksaa lukea pidemmän kaavan mukaan (niinku yleensä bruukkaan kirjottaa :D, ku en muuten oikeen osaa 😀 ) ni jatkaa vaan lukemista.
Long story starts here:
2012 loppu ja 2013 alku:
Burnout – 2012 lopussa pitkään työhön, joka varsinkin näin jälkikäteen ajateltuna oli turhaa, panostaminen kostautui ja terveys petti. Koin elämäni toisen burnoutin :(. Ja se iski kovaa! Siitä seurasi pitkä sairasloma, todella pohjalla käyminen. Kesti pitkälle vuoteen 2013 että sain itteeni kerättyä. Loppuviimein päätös oli selkeä – mun oli jätettävä se rasittava työ. Vaikka ite duuni oli mukavaa, kaikki mukava sonta ei – ja se sonta vei alas. Koin kantapään kautta että mikään työ ei ole itsestän hajottamisen arvoista! Ja tän todellakin voin sanoa syvällä kokemuksen rintaäänellä. Se on jännä, miten pitkälle sitä pystyy itteensä fuulata että jaksaa, sitä vaan painaa ja painaa että ”kohta mä sitten lepeään”. Kroppa JA pää lähettelee kyllä varotussignaaleja, mutta jotenkin ne vaan blokkaa eikä niitä kuuntele. Kunnes sitten ykskaks tulee stoppi ja se stoppi tulee kuin seinä vastaan. Sillon ei auta enää mikään, lost case. Onneksi, pääsin jaloilleni kuitenkin suhkoht nopeesti…. tiän että monilla on mennyt paaljon pidempään.
Oon ollut onnekas. Ja jos jotain ni tuo opetti itelleni asioita, paljon. Muista ihmisistä mutta ennen kaikkea itsestäni. Mitä haluan ja mitä EN halua… ja millaista elämää haluan elää ja mimmosta EN… ja millaisia ihmisiä haluan ympärilleni, ja millaisia EN. Harvinaisen, suoraan sanottuna perseestä, koko kokemus – mutta erittäin erittäin opettavainen. Että ehkä sitten kuitenkaan en jättäis kokematta, vaikka tuo ikävää olikin kaikinpuolin. Mutta ne ikävät asiat usein ovat juuri niitä jotka kasvattavat eniten.
Uudet (työ)kuviot:
Laittelin ”vähän” elämää tärkeysjärjestykseen muutenkin. Valitsin kokopäiväduunin sijasta, osapäiväduunin joka oli n. 160km lähempänä. Koin että kaikkea ei voi rahassa mitata, eikä isommalla palkkapussilla tee mitään jos ei ole mitää muuta elämää, ei aikaa millekään muulle ja suurinosa elämästä kuluu ratin takana tai töissä. Voin kertoa että vähän aikaa tuota kestää, mä kestin useamman vuoden, mutta pidemmän päälle sitä hajottaa vaan ittensä. En suosittele!
Aloitin siis työt paaaljon lähempää kotiani. Ja tää on ollut yks parhaita päätöksiäni, ei paitti kuluneen vuoden aikana, myös koko elämäni ajalta. Toimeen tullaan näinkin ja se vapaa-aika mikä jää on korvaamatonta! On jälleen aikaa harrastaa, syödä kunnolla, on vähän stressiä, ei ole pitkiä työmatkoja (jotka eivät periaatteessa olleet missään vaiheessa mulle ongelma…) ja joskus on aikaa VAAN OLLA. Priceless!
Tulevaisuuden haasteita lienee se että yhdistää tähän komboon perheen – oman. Joo, mä toivon että jonain päivänä mulla on semmonen. Toistaseks tämä sara on viä ”työn alla” :D. Hah!
Samoihin aikohiin, uuden työn alottamisen kanssa, elvytin tosissani kuntosaliharrastukseni. Kokoajan olen säännöllisen epäsäännöllisesti ”Käynyt jumpalla” mutta työn viedessä 99,9% ajan ei siinä paljoa loppuviimein rypistelty. Ja säännöllisyys oli kaukanana. Nyt kun yhtäkkiä olikin vapaa-aikaa oli itsestänselvyys että hakeudun takaisin raudan pariin. Sinne on kuitenkin kokoajan ollut ikävä ja halu tehdä – vaan keinot ja aika on puuttunut. Paluu siis Wolfille <3. On ollut aina ja on edelleen Tampereen kiistatta paras sali !
Ruotuun ja kalorilaskuriloimaan (mikä sana toikin muka on 😀 ) :
Aktivoiduin myös http://kalorilaskuri.fi/ – palvelussa ja aloin seuraamaan mitä syön että kuntosali ei menisi hukkaan. Ikinä mulle ei oo ollu ongelmia syödä oikein ja kovaa reenaaminen on onnistunut aina. En oo koskaan ”löysäillyt salilla”. Alunperinkin kun sillon joskus yli 10v sitten ekoja reenejä vedin ni heti ku sain liikkeitä vähän tututuks oli meininki se että ”tätä tehään tosissaaan”. Sittemmin ”nuoruduen kiihko” on vähän karsiutunut ja nyttemmin mennään ”tosissaan muttei ryppyotsaisesti”. Tietynlainen ehdottomuus on vähän silottunut. Onnistui voi ilman ”bodymunkki”-elämääkin. Tiedätte ehkä mitä tarkoitan 😉 . Fitnesstä elämän ehdoilla – tosissaan kuitenkin, ei toisinpäin.
Kalorilaskurissa olen ”vakiokalustoa”. Kuulunut sinne jo joskus 2003 lähtien tms. Välissä ollut vähän hiljaisempia hetkiä, mutta taas ollaan aktiviisia. Mut löytää mm. ko. saitin etusivultakin ”suosittelujana” ;). Hih! Pieni mainos tähän. Mä suosittelen kyllä ko. palvelua sydämestäni. Muutaman euron tuo nyt maksaa, mutta on todellakin sen väärti. Helppo käyttää. Mahtava työkalu seurata syömisiä ja kehitystä. Puhumattakaan miten upeita persoonia ja ihmisiä tuolta löytää. Olen saanut useita kavereita, tuttavia ja sydänystäviä sieltä . <3 Jokainen varmasti tunnistaa itsensä tästä. Love you all!
BC LP TM KL
Aloittelin reenaamisen rakkaan reenikamuni, Marian, kaa. Jonka kanssa olen reenannut enemmän ja vähemmän aktiivisesti since 2003-2004, mitä se ny oli. Thanks to Pakkotoisto.com tästä tuttauvuudesta joka tupsahti ja on pysynyt. Molemmilla alkoi ”takaisin kuntoon” proggis.
Sittemmin helmi-maaliskuussa kalorilaskurin mimmien kanssa koottiin 11 upean naisen tiimi ja laitettiin hakemusta sisään BodyCampin Ladypower haasteeseen. Yllätys oli suuri ja positiivinen kun meiän tiimi (BodyCamp Ladypower Team kalorilaskuri = BC LP TM KL) hyväksyttiin mukaan. Kaikilla oli iso motivaatio ja tekemisen into! Tuloksia alkoi itse kullekin tipahdella mukavasti. Jo ensimmäisissä kimppareeneissä huomattiin että tää jengi on ihan rautaa- jokainen nainen on ihana persoona <3. Olen todella kiitollinen Nealle ( kurvitkuntoonnea.blogspot.fi ) että ehdotti tähän haasteen osallistumista ja oli mukana kyhäämässä tätä rykelmää. Kiitos myös muille tytöille: Jaana, Katriina, Satu, Emma, Maria, Tiina, toinen Maria, Niina ja Mari.
Loppuviimein kävikin sitten niin että meiän tiimi voitti koko roskan. Eli BodyCamp Ladypower voittajatiimi on Team Kalorilaskuri ! 😉 Tiimin virallinen facebook-sivu löytyy täältä https://www.facebook.com/team.kalorilaskuri . Saa käydä tykkäilemässä ja jakamassa.
Näillä tytöillä oli (ja on edelleen) asenne kohdallaan <3 ! Kuva ensimmäisitä kimppareeneistä <3 Wolfilla
Tiimi on kokoontunut pääasiassa Tampereella Wolfilla koska sinne on ”kohtalainen matka kaikilta”. Valtaosa tiimiläisistä on ”manselaisia” mutta loputkin asuvat 200km säteellä joten matka ei oo ihan mahoton. Kerran käytiin reenimässä Turussakin.
Ite LadyPower ei ollut ihan napakymppi suoritus BodyCampiltä mutta ei siitä sen enempää. Oon tyytyväinen että tuli lähdettyä tuohonkin hullutukseen mukaan. On poikinut mahtavia kokemuksia, upeita tuttavuuksia ja rakkaita ystäviä. … ja mahdollisesti enemmänkin…. se jää nähtäväksi ;). Hih!
Vapariunelman elvyttäminen…. ja voimistelua…
Yhtä aikaa Ladypowerin ollessa käynnissä uudestaanstarttasin vapariharjoittelun.
Otin yhteyttä Mäkisen Anuun ja kehittävän keskustelun päätteeksi otimme tavoitteeksi 2015 ja siihen mennessä menevä, hyvännäkönen, mun näkönen, omaan taitotasooni nähden taitava vapari. Aikaa olisi, mutta ei hukattavaksi.
Ihan muutama päivä sitten kirjoitin tästä bloggauksen, http://shapeofme.blogaaja.fi/vaparia-aka-anuharkkoja/ .
Aloitimme loppukeväästä/alkukesästä harjoittelun joka perusti ihan perusliikkeiden harjoitteluun. Kesän aikana taottui hieman, aikatauluongelmien yms. vuoksi. Syksyllä jälleen uudella teholla. Olemme kehittäneet koreografiaa n. 2-3x/kk ja se edistyy ihan mukavasti :). Tällä hetkellä työstettynä on n. 40s eli karkeasti n. puolet.
Olen kiitollinen että Anu on valmentajanani, upea nainen – ymmärtävä ihminen. En tässä siitä nyt enempää koska tuo bloggaus on niin tuore, lukekaa sieltä lisää ;). Mutta vapariunelma elää ja vahvasti!
Kävin myös koko syksykauden aikusiten telinevoimistelussa opettelemassa vähän uusia temppuja, mahdollisesti vapariin tulevia. Tuli aaaaaaika monta kertaa voitettua ittensä. Ja kyllä sitä notkeutta ja kehonhallintaakin kummasti on tullut lisää. Mahtavuutta! Mutta harjotukset jatkuvat! 🙂
TryOut ja BC Pro
Ladypowerin virallisesti loputtua olikin hetken onttoa ja tyhjää että ”mitäs nyt”. Reenejä jatkoin omin nokkineen mutta ”se jokin” uupui. Olin kyllä asettanut ite itelleni (kisa)tavoitteen mutta ei oikeen ny kulkenut kuitenkaan. Pientä ”ekstrakickiä” kaipaili motivaatio.’
BC järjesti sitten TryOut-karsinnan josta oli mahdollista päästä osaksi BC Pro-tiimiä. Mun ei alunperin pitänyt päästä osallistumaan ku olin töissä kii. Mutta pomot vaihtoivat vuoroja ja kaskas pääsinkin osallistumaan. Ainoa vaan että kun en ollut yhtään varautunut oli kunto tosi pöhöttynyt ja ”hyvin syönyt”. En todellakaan olettanut pääseväni tiimiin, mutta menin asenteella että ”yks kokemus lisää”. Joten Wolfille puolialastomana heittämään ”käännöksiä oikealle” .
Yllätys olikin suuri kun muutaman päivän päästä sähköpostiin kolisi ”onneksi olkoon, sinut on valittu Bc Pro-tiimiin”- ilmoitus. En ollut uskoa silmiäni. (kirjoitus muuten TryOutista http://shapeofme.blogaaja.fi/bodycamp-tryout-ja-bc-pro-taipaleen-aku/ ) . Oli tarkoitus olla paaaaljon paremmassa kunnossa karsinnoissa mitä loppuviimein sitten olin. Joten kiitosta vaan BC:lle että laskivat mut tähän jengiin. Musta kuullaan viä, sano mun sanoneen ;D !
Ei treeniä ilman hauskanpitoakin 😀
Käytiin rakkaiden ystävien (myös tm kl- tyttöjä ja osa nyttemmin sitten jopa bc pro-tyttöjä ) kanssa pariinkin otteeseen vähän ”harrastamassa aerobista” aka tamppaamassa. Laivalla ja Whiteout-tapahtumassa. Hauskaa oli! ja 100% selvinpäin! Mahtavia reissuja, en vaihtais pois mistään hinnasta. Opettavat jälleen kerran mitä arvostan ja mistä MÄ tykkään. Ja millään muullahan ei ole loppupeleissä merkitystä – itelleen täällä vaan eletään.
Oon mutenkin opetellut olemaan ”itsekäs”, se on mulle joskus hyvin vaikeaa. Mutta tietyissä asioissa on oltava, että saavuttaa elämässä asioita jotka ovat itelleen tärkeitä. Tottakai pitää muut huomioida jne. Mutta jos sä et ite oo tyytyväinen ja onnellinen, ni tuskin voit tehä ketään muutakaan kovin onnelliseksi.
Love yourself, let yourself be loved – then give A LOT love back to them who deserve that <3.
Kiitos kaikille rakkaille olemassa olostanne!
Pro-taipale:
Tähän mennessä BC Pro-taipale on ollut upea kokemus. Hyvin opettavainen ja antavainen kaikin puolin. Oon suuresti kiitollinen ja ylpeä että saan olla osa tätä upeaa tiimiä. <3 . Tämä osuus elämästäni alkois siis lokakuussa.
Tähän pariin kuukauteen on mahtanut pro-juttuja (klikkaa linkkejä): eka inbody-mittaus, ekat kimppareenit, kuvaussessio, toinen inbody- mittaus ja hmm.. onkohan ollut jo kuutisen kappaleita valmentajan kanssa treenejä (Markkureenejä). Kovaa on reenattu ja syöty hyvällä ruokahalulla. (tästä en haluis nytkään luopua, mut taitaa se vaan kummitella joku dieetintynkä tuolla nurkan takana :/.. mutta tästäkin myöhemmin, jos semmonen nyssitte on tulossa. yhhyh!)
Tavoite:
on edelleen vuosi 2015 ja kevät. Siihen tähdätään ja sitä varten paiskitaan niska limassa hommia tässä! Ja edelleen vapari mielessä kiintäen. :). Periksi ei anneta, vaikka notkahduksia -tottakai- tulee, ne ny vaan kuuluu elämään. Tän tavotteen asetin itelleni jo vuoden alussa, viä täysin tietämättömänä edessä olevasta pro-matkasta tai ees LadyPowerista. Mutta ajattelin että olisi realistinen tavoite. Ja nyt ilmeisesti myös nykyiset , erittäin pätevät, valmentajani ovat samaa mieltä kanssani.
I hava dream! I have a vision! I have a plan!
I’ve got the will, I’ve got the power, I’ve got it all – I’ll make it happen!
Täytyy raapasta lähipäivinä vaparista lisää juttua. Seuraava Anuharkka onkin nyt sunnuntaina jo. Ehkä sen jälkeen sitten.
Muu elämä:
Nopea raapaisu. En yleensä bruukkaa kauheesti ”julkisesti” huudella omasta henkilökohtaisesta elämästäni. Mutta koska muutokset ovat puhaltaneet kovastikin joten lienee syytä muutama sananen tästäkin sanoa. 2013 toi tullessaan muutoksia siviilisäätyyn. Pitkään jatkunut on-off-ei-tiedä-mihin-ollaan-menossa-vai-ollaanko-ollenkaan-säätö sai viimeisen pisteensä. Sittemmin elämäsä on uusi… hmm.. ihastus. Saa nähä tuleeko siitä mitään, ja jos tulee niin mitä. Toivon hartaasti että tulee. Saa pitää peukkuja! 🙂 . Ja se siitä sitten.
Erityiskiitokset:
En nyt ala kaikkia tässä luettelemaan ja kiittelemään,, tulisi jumalattoman pitkä lista mutta tässä äkkiseltään tärkeimmät jotka ovat olleet muuttamassa kurssiani ja elämääni, eritoten juuri vuonna 2013
<3 TM KL tytöt <3
<3 Kalorilaskurilaiset
<3 BC kokonaisuudessaan
<3 Markku Metsälä – valmentajaguru, vastuussa ruokailuista ja reeneistä
<3 Anu Mäkinen – iki-ihana vaparivastaava
<3 Alona Malone – pose- ja kävelykoutsi
<3 Kaikki ystävät – enempää erittelemättä, tunnistavat kyllä itsensä
<3 Ihanat työkollegat – ilman teitä olisin tuskin jaksanut, ajoittain raskastakin työtä 🙂
… ja sitten hätähousuille tää tiivistys…
Pähkinänkuoressa vuonna 2013;
* Koin burnoutin (toistamiseen elämäni aikana 🙁 ) ollessani ylitunnollinen työntekijä (= työnarkomaani)
–> pitkä saikku –> tosi pohjalla käyminen –> paljon itsensätutkiskelua –> sisuuntuminen
* Rasittavan ja rassaavan työn taakse jättäminen
* .. ja uuden mielekkäämmän työn aloittaminen (mm. työmatka 170m/suunta -> 7km/suunta … muista seikoista ny puhumattakaan…)
* Samoihin aikoihin kuntosaliharrastuksen SÄÄNNÖLLISTÄMINEN ja ”ruotuun palaaminen”.
–> lopetin laiminlyömästä itteeni (suoraan johdannaista jos kokoaika töissä > ei aikaa millekään, ei myöskään kuntoilulle)
* Aloin panostamaan itsekkäästi itseeni. Niin kuntoilun kun syömisenkin saralla. It has payed off! By lot!
-> elvytin kalorilaskuri-jäsenyyteni ja palasin kuntosalille. Huomatakseni että miksi oi miksi oon aikanaan sen laittanut toissijaiseksi. Rakastan sitä <3 ! Ruokailut nyös kuntoilua tukevaksi, lopetin mm. lowcarppaamisen.
* BodyCampin Ladypower haaste helmi-maaliskuussa ( bloghaus aiheesta http://shapeofme.blogaaja.fi/2013-ja-bodycamp-ladypower-haaste/ ) 10 ihanan naisen kanssa. On ollut ilo tutustua heihin <3.
* Tuloksia alkoi tulla mm. rasva% tippumisella ja lihaksien palautumisella. Jonkin verran niitä tuli jopa lisää. Motivaatio kasvoi entisestään!
* Kesällä pieni notkahdus, töiden ollessa ”katkolla”. Mutta sittemmin jälleen sisuuntuminen ja entistä kovempana eteenpäin.
* Pitkäaikaisen on-off-suhteen katkaiseminen… ja myöhemmin uuden ihastuksen löytäminen… aika näyttää tuleeko siitä mitään.
* TryOutin kautta BC Pro-tiimiin (bloggaus aiheesta http://shapeofme.blogaaja.fi/bodycamp-tryout-ja-bc-pro-taipaleen-aku/).
* Loppuvuosi on mennyt mahtavien treenien ja vaivattomien syömisten merkeissä. Ja tuloksiakin on tullut. Matka kohti kisalavoja on tosissaan käynnissä!
Ei muuta kuin…
… WIND IN THE SAILS! ….
…ja kohti vuotta 2014, olkoon se edeltäjäänsäkin parempi.